Aloitin kauneuden havainnoimis -projektini eilen kävellessäni tihkusateessa ystäväni luo. Olin käymässä kotikaupungissani, missä oli viikonloppuna aivan poikkeuksellisen harmaata ja viileää, ainakin heinäkuuksi. Syntyi vaikutelma, kuin pitäisi päästää jo irti kesästä. Se tuntui hyvältä! Miksi haikeat asiat tuntuvat välillä niin kauhean hyvältä?
Sadepisaroiden kokous apilanlehdillä!
Vadelmat ovat mielestäni toiseksi ihanin marjalaji.
Kirkon nurmikolle oli noussut sieni, jonka hatun pinta toi mieleeni letun!
Vain kermavaahto ja vadelmahillo puuttuivat.
Onko etana kaunis? Vai onko se vain kiehtova?
Olipa se hauskaa!
Mietin siinä kävellessäni samalla, millaisia erilaisia tapoja on olemassa, joilla kauneutta voi kokea. Ainakin voimme nähdä kauniita asioita tai kuulla kauniita ääniä. Tuoksutkin voivat tavallaan olla kauniita, mutta ennemmin ne ovat hyviä. Entä maku, voiko esimerkiksi vadelman makua sanoa kauniiksi? Tai voiko jokin tuntoaistiärsyke olla kaunis? Miksi ne ovat ennemmin hyviä kuin kauniita?
Entä asiat, jotka eivät ole aistiemme varaisia, kuten käytös ja ajatuset. Nehän voivat olla kauniita. Mille niiden kauneus perustuu?
Toi näyttää ihan letulta toi sieni, hullua. :D
VastaaPoista- E
Niimpä, haha! :D
VastaaPoista